17.6.2016 klo 22:13

Vieraskynä: Kirjoittaja on Aalto yliopiston yrittäjyyden professori Arto Lahti.

KILPAILUSTRATEGIA ON LOOGISESTI MAHDOTON

EI VOI OLLA KILPAILU JA STRATEGIA ELI MONOPOLI YHTÄ AIKAA. SIKSI SUOMESSA STRATEGIASTA TULEE USEIN SUURI TRAGEDIA.

Michael Porter on saanut Suomessa valtavan suosio. Konsulttina Porter onkin ilmeisesti pätevä, koska muuten ei tällaista asemaa voi saavuttaa. Tutkijana häneen liittyy se piirre kuten häntä jäljitteleviin konsultteihin, että Porter ei ole tarkka siitä, kuka taloustieteessä on esittänyt idean, jonka varaan hän rakentaa konsulttityössä käytetyn mallinsa. Tämä lienee konsulttien ”helmasynti”. Erityisen ikävä tapaus koskettaa Porterin edeltäjäänsä Edward Chamberlinia, jota voitaneen perustellusti pitää Harvardin kaikkien aikojen nerokkaimpana taloustieteilijänä.


Chamberlinin malli monopolistisen kilpailun teoriasta perustuu markkinarealismiin. Keskeinen idea on tuoda esiin tuotedifferointi yrityksen markkinastrategiana hintateoriaan nojaavan kustannus-hinta-johtajuuden vaihtoehtona. Porter nojaa näihin ajatuksiin esittäessään geneeristen strategioiden mallin mutta havaintoni mukaan hän ei viittaa mitenkään merkittävästi Chamberlinin nerokkaisiin malleihin. On vaikea tutkijaetiikalla hyväksyä sitä, että Michael Porter tosiasiassa ohittaa Edward Chamberlinin. Suomessa on tehty suuri joukko väitöskirjoja ja muita tieteellisiä julkaisuja, joissa olisi pitänyt viitata Chamberliniin teoreettisten ideoiden alkuperäisenä lähteen mutta on viitattu vain Porterin kirjoihin, jotka ymmärtääkseni eivät voi olla tieteellisiä, koska ovat konsulttioppaita. Näin Suomessa pitäisi jälkikäteen hylätä kymmeniä erityisesti markkinoinnin alalla tehtyjä väitöskirjoja.

1980-luvulla konsultit innostuivat Porterin kilpailustrategiasta ja geneerisiä strategioita. Vain mielikuvitus oli rajana, kun konsultit kehittivät toinen toistaan hienompia malleja – hihoista temmattuina. Oli vahva usko, että Porter oli vuoden 1980 teoksellaan ”Competitive Strategy” luonut uuden kilpailuteorian, jonka avulla mikä tahansa yritys voi löytää kilpailuedun markkinoilla. Porter itse katsoo, ettei hän muuttaisi mitään vuoden 1980 kirjassa - paitsi lisäisi esimerkkejä kansainvälisiltä markkinoilta. Porter korostaa sitä, ettei yritystoiminta ole muuttunut uuden teknologian ja internetin markkinadiffuusion myötä ja siksi kilpailussa vaikuttavat viisi voimaa ovat tärkeitä. Porterin paljon käytetty laajennetun kilpailun malli ei suinkaan ole uusi. Se on ollut esillä markkinointikirjallisuudessa jo vuosikymmeniä ennen Porteria. Ero on selvä Porterin kilpailuteorian ja markkinoinnin teorian välillä. Porterin oppi nojaa laajaan neuvotteluvoiman (bargining power) käyttöön, joka on juuri se toimintamalli, jota kilpailulainsäädäntö on kriminalisoinut.

Porterin klusterimalli korostaa klusterietua (external economies of scale), joka tosin on tunnettu jo 1900-luvun alussa Alfred Marshallin esittämänä. Porterin malli on saanut suuren suosion, mutta silloin usein unohtuu, että Porterin malli on osa laaja toimialan taloustieteen mallia. Porterin mukaan kansallinen kilpailukyky riippuu erityisestä yhdistelmästä tuotannontekijöitä, jotka muodostavat kestävän ”timantin”. Kilpailukykytekijät keskittyvät alueellisesti, ja muodostuu kasvukeskuksia, klustereita. Timanttimalli edustaa neoklassisen taloustieteen näkemystä ja vallitsevaa käytäntöä. Porter tulkitsee toimialateoriaa ja talousmaantieteen tutkimusta, jonka alueen tutkijoita Nobelin on saanut Paul Krugman. Kuten tunnettua alue (location) selittää yritysten menestystä. Suuret globaalit metropolit, kuten New York, Lontoo ja Tokio ovat voittajia. Timanttimalli ylikorostaa menestyksen pysyvyyttä. Autoteollisuuden keskittymä Yhdysvalloissa oli vuosisata sitten Detroit, joka nyttemmin on osin ”kummituskaupunki”. New York oli finanssikeskuksena katastrofin äärellä markkinaperusteisesti ja pelastukseksi koituivat jättimäiset tuet (bailouts).


Katso lisää blogin kirjoittajan julkaisuja Documented.zone verkkopalvelusta

Linkki julkaisuihin: https://www.documented.zone/yritys/lahti-venture-capital-lvc-oy#


Blogin kirjoittaja

Kirjoittaja on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Arto Lahti. Voit lähettää hänelle sähköpostia tai palautetta osoitteeseen arto.lahti@aalto.fi